keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Herätys mamma! Olen taas lihonut!

Mun on herättävä taas siihen todellisuuteen, että viime kesänä pääsin hyvin lähelle toista raskautta edeltänyttä painoani, mutta sen jälkeen kiloja on tullut roimasti takaisin. Nyt en voi mitenkään syyttää kiloistani raskautta. En myöskään mitään hormonimyrskyjä, sillä imetyskin on loppunut jo yli vuosi sitten. Mä olen vain väsyneenä syönyt mitä sattuu ja ennen kaikkea milloin sattuu, ja vyötäröllähän se meikäläisellä näkyy. Mun vauvanikin on jo melkein kaksi vuotias. Synttäreitä juhlitaan juhannuksena ja sinne pitäisi koittaa saada viitisen kiloa pois.



Eilen mulla oli todella jännittävä päivä. Olin elämäni ekaa kertaa ohjelma-avustajana erään ohjelman kuvauksissa. Käsikirjoituksessa elettiin kesää, ja minun piti ottaa kuvauksiin mukaan mm. sortsit. Voin sanoa, että hädin tuskin pystyin hengittämään parhaissa sortseissani. Onneksi kuvauksiin sitten löytyi muuta kesävaatetta, mutta se jos mikä herätti tajuamaan, että mulla on koko kesän kamala vaatekriisi, jos en nyt kiireen vilkkaa korjaa tilannetta. Muuten kuvauksissa oli kyllä aivan ihana fiilis, ja siellä vielä oli helppo hymyillä.



Olisin tyytyväinen, jos saisin sellaisen viisi kiloa pois, ja sitten pidemmällä aika välillä hieman enemmän. Tavoitteena olisi ensisijaisesti tulevana kesänä mahtua mun olemassa oleviin kesävaatteisiini. Pidemmällä tähtäyksellä haluisin näyttää hyvältä myös bikineissäni.

Mä olen sitä sorttia, jotka tykkää liikkua, mutta myös ruokahalu on valtava. Olen siis reilusti ylipainoinen ainakin BMI:n mukaan, todella painava naiseksi, mutta silti näytän vaatteet päällä ihan ryhdikkäältä ja onpas joku joskus kehunut urheilulliseksi. Ah sitä ihanaa miespuolista ohikulkijaa :)
Mutta itse tiedän, että vatsani on todella löysä ja housut istuu älyttömän huonosti mun tasapaksuun keskivartalooni. Raskauksien jälkeen takapuolikin on valitettavan lättänä. Kaikille, jotka ei usko, niin tässä todistusaineistoa.



Älkää välittäkö karmesta alusasuvalinnasta, tai sotkuisesta makuuhuoneesta taustalla. Tällaisia ne meidän aamut ihan oikeesti on.

Mä toivoisin löytäväni jokusen lukijan blogilleni ja ehkä saavani vielä joskus jonkun kommentinkin. Se olisi niin ihanan motivoivaa. Muutenkin ajattelin, että nyt mä laihdutan viimeistä kertaa ikinä ja otan kaikki mahdolliset apukeinot käyttöön. Sisältäen siis julkisen häpäisyn mikäli en onnistu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti