torstai 6. maaliskuuta 2014

Ajatusten voimalla rantakuntoon

Tänään olen ollut täynnä energiaa. Dieettiaterioiden valmistaminen, aamulenkki ja kotitreeni meni kaikki tänään tosi vauhdikkaasti ja mulle on jäänyt tosi paljon aikaa muuhun touhuiluun. Vauva ja äitikin nukuttiin viime yö tosi hyvin ja kyllä sen huomas fiiliksissä aamusta. Vaikuttaa siltä, että pahimmat turvotuksetkin ehkä alkaa hävitä. Ainakin musta aamulla vatsa oli timmimmän näköinen kun kertaakaan sitten kesän 2012, jolloin aloin odottaa. Jipii jipii, taas mennään sata lasissa eteenpäin :))

Mulla siis tunnetila on ihan superpositiivinen ja tästä fiiliksestä kannattaa ottaa kaikki irti mentaalisparrauksen muodossa.


Tästä se lähtee: AJATUKSET -> TUNTEET -> TEOT -> TULOKSET

Ajatuksemme saavat meissä aikaan erilaisia tunnetiloja, ja reagoimme tunnetiloihin erilaisin teoin. Ajattelen itseni tulevana kesänä tyrmäävän upeana bikineissä hiekkarannoille. Tämä ajatus saa minut hymyilemään ja innostumaan laihdutusprojektistani. Yhtenä konkreettisena tekona osallistun superdieettiin. Olen edelleen innostunut, motivoitunut ja todella optimistinen laihdutuksen suhteen, ja sen ansiosta lenkille on kiva mennä ja salaatinlehdet lautasella maistuu taivaallisen hyvälle. Kun on hyvä fiilis on helppo noudattaa ohjeita ja syödä päivittäin säännöllisesti ja terveellisesti sekä liikkua riittävästi. Kun toimin samalla tavalla riittävän kauan, on väistämätöntä, että saavutan vielä unelmakroppani. Mun mielessä tässä asiassa ei ole tällä hetkellä mitään epäselvää. Oon jo puoliksi maalissa, kun tää yksinkertainen malli on sisäistetty.

Ennen aina toivoin hiljaa, että kunpa laihtuisin vaikka edes pari kiloa. Ja samaan aikaan ajattelin, etten onnistu kuitenkaan, kun ei tästä aiemminkaan ole mitään tullut. Suurin virhe taisi olla just tuo kamalan negatiivinen ajatusmalli. Ja se, ettei tavoite sinällään ollut lainkaan palkitseva sekään. Ihan kun pari kiloa ois muuttanut mitään, rantakunnossa ollaan vasta kun tiputettuja kiloja on 10-15.

Tällä kertaa en aio sortua noin negatiivisiin mietteisiin vaan unelmoin kunnolla ja uskon itseeni. Mulla on nyt selkeä konkreettinen tavoite: Haluan kapean vyötärön, pyöreän pyllyn ja litteän vatsan. Painoa haluan tiputtaa vielä 9,6 kiloa. Deadline on juhannuksena. PISTE. Tämä kuva motivoikoon mua kohti sitä unelmaa, ja mä koitan muistaa unelmoida ihan joka päivä.



Rohkeiden isojen unelmien lisäksi mä tiedän tällä kertaa varoa sudenkuoppaa nimeltä pinttyneet tavat. Voin väittää, että tiedän kaiken tarvittavan ja tarpeettomankin laihdutuksesta. Olen tehnyt monta monta toimintasuunnitelmaa ruokavalioineen ja treeniohjelmineen, joita noudattamalla olisin ennenpitkää saavuttanut rantakunnon. Miksen minä kuitenkaan koskaan ole tuota tavoitetta saavuttanut? Olen pinttyneiden tapojeni orja, ja aina jo muutaman laihdutusviikon jälkeen nälkä on lopulta ajanut mut mättöfesteihin ja sen jälkeen hakemaan lohdutusta FilmTownin irtokarkkiosastolta. Sittenhän onkin kaikki ollut peruuttamattomasti pilalla.

Tällä kertaa koitan tietoisesti muuttaa tapojani pysyvästi terveellisempään suuntaan.  Teen niin, jotta voin opettaa terveelliset tavat myös lapselleni ja kyllähän se peilikuvakin aika hyvä motivaattori on. Jos sorrun, annan itselleni anteeksi ja jatkan entistä sinnikkäämmin eteenpäin. Nyt mä olen ollut SD:llä puolitoista viikkoa, mutta sitä ennen jo 6 viikkoa noudatin omaa PT:n tekemää dieettiruokavaliotani, ja tämä ei olekaan ollut yhtään vaikeeta. Olen onnistunut yllättämään itseni positiivisesti jo monta kertaa huomattuani voivani helposti kieltäytyä herkuista, jotka ennen ois romuttaneet mun koko projektin. Jopa jokainen repsahdus tänä alkuvuonna on ollut mulle positiivinen oppimiskokemus. Parissa kuukaudessa olen saanut iloita jo monta kertaa pienistä onnistumisista ja oppia muutamista repsahduksista. Nämä kaikki ruokkii entisestään mun positiivista mielialaa ja sitä kautta vie mua kohti sitä unelmakroppaa.

Nyt mä meen nukkumaan hokien mantraa Minä-olen-fit-ja-fabulous-ensi-kesänä uudelleen ja uudelleen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti