Kiva ylläri tänään aamuvaa'alla. Eilisestä paino oli tippunut -700 g. Toivottavasti tämä ei oo vaan hetkellinen notkahdus, vaan jospa sittenkin se mun maanantain tulos olikin vähän yläkanttiin. Pakko mun on huomennakin puntaroida, vaikka pitäisikin malttaa käydä vaan kerran viikkoon. Mutta niin kauan kun lukemat on positiivisia, niin kivahan se on punnita :) Saan pienestäkin miinuksesta hurjasti lisää motivaatiota. Kokonaissaldo tammikuusta nyt 6,2 kg, josta SD:llä 2,3 kg. Aika hyvin mun mielestä.
Vuoden alussa en ollut vielä saavuttanut mun raskautta edeltävää painoani, ja mulla oli silloin tosiaan vaan parit housut, jotka mahtui päälle. Treenivaatteiden lisäksi käytin lähes tulkoon koko ajan hameita sukkahousujen kanssa. Kaikki liian pienet koon 42 farkkuni mä olin pakannut laatikkoon odottamaan hoikempia aikoja. Tänään testailin taas muutamia housuja ja arvatkaas. Mun vanhat suosikkifarkut olikin nyt aivan liian isot. Ne on vielä sellaiset tosi leveälahkeiset flare-malliset housut, ja kun ne lökötti vähän reisistä ja takapuolesta, niin näyttivät kyllä ihan pellen housuilta.
Valtaosa laatikon housuista on nyt sopivia, mutta mähän en tosiaan aio lopettaa dieettiäni tähän. Toivottavasti ne kaikki jää vielä liian suuriksi. Mitä sitten suurille housuille tehdään? Laatikon kyljessä ois voinut tähän saakka lukea "sit-kun-laihdun", mutta enhän mä voi säilyttää "sit-kun-lihon"-laatikollista vaatteita. Jos en toivoisi uutta raskautta, jonka myötä isot housut tulee tarpeeseen, niin ehdottomasti hävittäisin kaikki ne housut.
Mun kamerani jalustoineen ei ollut mukana päivän sovittelusessioissa. Kuvat siis on mun sapuskoista tänään.
Aamiaiseksi ja iltapalaksikin meni totuttuun tapaan smoothie. Oon nyt testaillut sekä Rainbown että Pirkan edullisempia maitorahkoja ja huomannut, että niistä tulee tosi paljon paksummat smoothiet kuin vaikkapa Valion maitorahkasta tai Ehrmannista. Oon sekoittanut smoothieeni jopa vettä, että tuopillisesta tulisi hieman juoksevampaa, mutta ei auta. Lusikalla mä noi smoothiet olen saanut syödä. Ihanan pehmoisia herkkuja ovat.
Lounaaksi taas kerran kanasalaattia. Onneksi mä tykkään siitä, eikä vielä kyllästytä yhtään.
Päivällä kävin naperon kanssa nopeella kauppareissulla. Oikeesti lähdin ostamaan säilytyslaatikoita vauvan pieneksi jääneille ja omille isoksi jääneille vaatteille. Honkkarista löytyikin ihan mieletön valikoima protskupatukoita, joista piti sitten hankkia joka sorttia (paitsi yhtä romminmakuista) kotiin testattavaksi. Ja ostin muuten myös Minttusuklaapuddingia, josta tein tänään välipalan. Kuvaa en kerinnyt ottaa, oli niin hyvää vaikkakin aika äkkimakeeta. Ainakin tiedän, mitä mä vedän jatkossa makeanhimoon.
Illalla tein ihan kotona alakroppatreenin. Mies oli myöhään töissä, enkä jaksanut lähtee roudaamaan naperoa lapsiparkkiin, joten kotitreeni oli sit helpoin vaihtoehto. Jalkakyykyt tein pikkumies sylissä. Hän onkin oikeen sopiva ja innokas 10-kilon puntti. Sain vähän lisävastusta hooveriinkin, kun napero keksi kiivetä mun selän päälle.
Treenin jälkeen sain jo pikkuisen hiilareitakin. Tein tänään taas helpon tonnikala-feta-pasta salaatin. Salaatti oli valmiiksi pilkottu, feta kuutioina liemessä, tonnikala purkissa ja pastaa olin keittänyt miehelle edellisenä päivänä. Tän annoksen eteen ei tartteniut tehdä juuri mitään. Paitsi tietty se treeni, jotta sai pastaa :)
Vuoden alussa en ollut vielä saavuttanut mun raskautta edeltävää painoani, ja mulla oli silloin tosiaan vaan parit housut, jotka mahtui päälle. Treenivaatteiden lisäksi käytin lähes tulkoon koko ajan hameita sukkahousujen kanssa. Kaikki liian pienet koon 42 farkkuni mä olin pakannut laatikkoon odottamaan hoikempia aikoja. Tänään testailin taas muutamia housuja ja arvatkaas. Mun vanhat suosikkifarkut olikin nyt aivan liian isot. Ne on vielä sellaiset tosi leveälahkeiset flare-malliset housut, ja kun ne lökötti vähän reisistä ja takapuolesta, niin näyttivät kyllä ihan pellen housuilta.
Valtaosa laatikon housuista on nyt sopivia, mutta mähän en tosiaan aio lopettaa dieettiäni tähän. Toivottavasti ne kaikki jää vielä liian suuriksi. Mitä sitten suurille housuille tehdään? Laatikon kyljessä ois voinut tähän saakka lukea "sit-kun-laihdun", mutta enhän mä voi säilyttää "sit-kun-lihon"-laatikollista vaatteita. Jos en toivoisi uutta raskautta, jonka myötä isot housut tulee tarpeeseen, niin ehdottomasti hävittäisin kaikki ne housut.
Mun kamerani jalustoineen ei ollut mukana päivän sovittelusessioissa. Kuvat siis on mun sapuskoista tänään.
Aamiaiseksi ja iltapalaksikin meni totuttuun tapaan smoothie. Oon nyt testaillut sekä Rainbown että Pirkan edullisempia maitorahkoja ja huomannut, että niistä tulee tosi paljon paksummat smoothiet kuin vaikkapa Valion maitorahkasta tai Ehrmannista. Oon sekoittanut smoothieeni jopa vettä, että tuopillisesta tulisi hieman juoksevampaa, mutta ei auta. Lusikalla mä noi smoothiet olen saanut syödä. Ihanan pehmoisia herkkuja ovat.
Lounaaksi taas kerran kanasalaattia. Onneksi mä tykkään siitä, eikä vielä kyllästytä yhtään.
Päivällä kävin naperon kanssa nopeella kauppareissulla. Oikeesti lähdin ostamaan säilytyslaatikoita vauvan pieneksi jääneille ja omille isoksi jääneille vaatteille. Honkkarista löytyikin ihan mieletön valikoima protskupatukoita, joista piti sitten hankkia joka sorttia (paitsi yhtä romminmakuista) kotiin testattavaksi. Ja ostin muuten myös Minttusuklaapuddingia, josta tein tänään välipalan. Kuvaa en kerinnyt ottaa, oli niin hyvää vaikkakin aika äkkimakeeta. Ainakin tiedän, mitä mä vedän jatkossa makeanhimoon.
Illalla tein ihan kotona alakroppatreenin. Mies oli myöhään töissä, enkä jaksanut lähtee roudaamaan naperoa lapsiparkkiin, joten kotitreeni oli sit helpoin vaihtoehto. Jalkakyykyt tein pikkumies sylissä. Hän onkin oikeen sopiva ja innokas 10-kilon puntti. Sain vähän lisävastusta hooveriinkin, kun napero keksi kiivetä mun selän päälle.
Treenin jälkeen sain jo pikkuisen hiilareitakin. Tein tänään taas helpon tonnikala-feta-pasta salaatin. Salaatti oli valmiiksi pilkottu, feta kuutioina liemessä, tonnikala purkissa ja pastaa olin keittänyt miehelle edellisenä päivänä. Tän annoksen eteen ei tartteniut tehdä juuri mitään. Paitsi tietty se treeni, jotta sai pastaa :)
Olen ihan supertyytyväinen siihen, kuinka mun superdieettini edistyy. Ja vielä tyytyväisempi olen itseeni, kun en ole repsahdellut ja olen sinnikkäästi tehnyt jokaikisen suositellun treenin. Musta tuntuu siltä, että voisin jatkaa tätä superia vaikka kuinka pitkään. Kuulemma vaikeimmat viikot on sitten ne kaksi viimeistä herkkupäivän jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti