Kirjoitin tänne eilen pitkät sepustukset kuinka kaikki himotti ja olin totaalisesti repsahduksen partaalla. Kirjoittaminen itsessään hieman helpotti ja en loppujen lopuksi halunnut julkaista negatiivista postausta. Nyt voin julkaista sen positiiviseksi käännettynä. Minä meinaan selvisin eilen pahimman sortin mielihaluista kunnialla, enkä sortunut herkkuihin. Hyvä minä!!!
Mun eilisen aamupäivän valinnat ei menneet ihan käsikirjoituksen mukaan. Eikä niitä voinut jälkikäteen muuttaa, joten seuraamusten kanssa oli vaan elettävä. Aamiainen meni ihan normaalin kaavan mukaan - marjasmoothie ja kahvia. Koska satoi vettä, jäätiin lasten kanssa sisälle. Se riehuminen alkoi käydä niin raskaaksi, että pakko oli keksiä jotain rauhallisempaa. Me tehtiin esikoisen kanssa raparperipaistosta. Siihen tuli tavallisen sokerin sijasta steviasokeria. Herkku siis on hieman kevyempi, enkä lopulta ottanut yhtään. Tähän asti kaikki ok.
Leikkiin ja leipomiseen vaan meni nyt niin pitkään, että aamiaisen ja lounaan väliin meni 4,5 tuntia. Eikä meillä edes ole salaattia, joten en saanut vatsaa täyteen kuten normaalisti, vaikka söin muuten tosi tuhdisti. Siitä asti himotti kaikki herkut. Rehellisesti sanottu himotti ihan kaikki mahdollinen.
Salaattia meillä ei ollut, koska edellisiltana mun mies oli lähdössä käymään verkkokaupassa ja pyysin häntä samalla kerralla hakemaan salaattia kaupasta. Hän en jaksanut pysähtyä erikseen ruokakauppaan, mutta mua ajatellen meni sitten ostamaan 2,2 kilon jättilaatikon salmiakkia verkkokaupasta. Rakastan salmiakkia. Ilmeisesti rakastan myös haasteita, joita tämä boksi tarjoaa yllikyllin.
Mä selvisin kuitenkin ottamatta lainkaan herkkuja vaan tai karkkia syömällä sitten lounaan jälkeen pian välipalasmoothien. Ja juomalla paljon paljon light kokista. Olin varautunut myös suklaapuddingilla, mutten lopulta tarvinnut sitä. Välipalan jälkeen pääsin jo pahimmista himoista ja sen jälkeen noudatin normaalia ruokarytmiä. Koitin pitää mielessä, että illan lenkki tai sali jäisi auttamatta väliin, jos mässäilisin itseni ähkyyn ennen treeniä. Ja illalla sitten kävinkin juoksemassa.
Raparperiherkun onnistuin suureksi osaksi tarjoilemaan miehelle ja Hugolle. Salmiakit mun täytyy varmaan vielä jemmata miehen autoon, niin ne on ainakin valtaosan päivästä mun ulottumattomissa.
Mulla on nyt niin voittajafiilis. Tuntuu siltä että nyt pystyn ihan mihin vaan. Jatkossa oon tarkempi ateriarytmistä ja pidän salaattia jääkaapissa. Ja jos meinaankin repsahtaa niin koitan muistaa miten hyvältä nyt tuntuu. Jei! Tää päivä on ollut ihan super. Sain aamulla siivottua ja käytyä taas muksujen kanssa salilla. Tässä pieni väliotos: onkohan muilla treeneissä vastaavanlaisia keskeytyksiä?
Vielä yksi juttu. Lisäsin toissapäivänä blogini blogit.fi-palveluun ja eilen siellä etusivulla komeili tämännäköinen kollaasi:
Toisilla on kireät sikspakit ja mammalla pelkkää taikinaa. Ihan kun ne olisi laitettu vertailun vuoksi kivasti vierekkäin. Ainakin mä sisuunnuin tuosta nöyryytyksestä :)) Voisin melkein printata kuvan meidän jääkaapin oveen, niin siinä olisi motivaatiota jokaiseen heikkoon hetkeen.
Ihanaa viikonloppua kaikille.
 |
| Tässä välissä muksu taas kääntyi ympäri. Kylläpä rakas kasvaa nopeasti. |
 |
| Muksulle hyvää. Äitille vain murusia. |
Salaattia meillä ei ollut, koska edellisiltana mun mies oli lähdössä käymään verkkokaupassa ja pyysin häntä samalla kerralla hakemaan salaattia kaupasta. Hän en jaksanut pysähtyä erikseen ruokakauppaan, mutta mua ajatellen meni sitten ostamaan 2,2 kilon jättilaatikon salmiakkia verkkokaupasta. Rakastan salmiakkia. Ilmeisesti rakastan myös haasteita, joita tämä boksi tarjoaa yllikyllin.
Mä selvisin kuitenkin ottamatta lainkaan herkkuja vaan tai karkkia syömällä sitten lounaan jälkeen pian välipalasmoothien. Ja juomalla paljon paljon light kokista. Olin varautunut myös suklaapuddingilla, mutten lopulta tarvinnut sitä. Välipalan jälkeen pääsin jo pahimmista himoista ja sen jälkeen noudatin normaalia ruokarytmiä. Koitin pitää mielessä, että illan lenkki tai sali jäisi auttamatta väliin, jos mässäilisin itseni ähkyyn ennen treeniä. Ja illalla sitten kävinkin juoksemassa.
 |
| Sodastream rulettaa :) |
Raparperiherkun onnistuin suureksi osaksi tarjoilemaan miehelle ja Hugolle. Salmiakit mun täytyy varmaan vielä jemmata miehen autoon, niin ne on ainakin valtaosan päivästä mun ulottumattomissa.
Mulla on nyt niin voittajafiilis. Tuntuu siltä että nyt pystyn ihan mihin vaan. Jatkossa oon tarkempi ateriarytmistä ja pidän salaattia jääkaapissa. Ja jos meinaankin repsahtaa niin koitan muistaa miten hyvältä nyt tuntuu. Jei! Tää päivä on ollut ihan super. Sain aamulla siivottua ja käytyä taas muksujen kanssa salilla. Tässä pieni väliotos: onkohan muilla treeneissä vastaavanlaisia keskeytyksiä?
Vielä yksi juttu. Lisäsin toissapäivänä blogini blogit.fi-palveluun ja eilen siellä etusivulla komeili tämännäköinen kollaasi:
Toisilla on kireät sikspakit ja mammalla pelkkää taikinaa. Ihan kun ne olisi laitettu vertailun vuoksi kivasti vierekkäin. Ainakin mä sisuunnuin tuosta nöyryytyksestä :)) Voisin melkein printata kuvan meidän jääkaapin oveen, niin siinä olisi motivaatiota jokaiseen heikkoon hetkeen.
Ihanaa viikonloppua kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti