Eroon vauvakiloista

JIPIIIIII!!!

Elän elämäni onnellisinta aikaa, enkä olisi ihan uskonut, että vaa'an lukema voisi saada mua enää onnellisemmaksi. Niin siinä vaan kävi kun tänään vaaka näytti tiistaisen plussan sijasta -400g verrattuna viime lauantaihin. Tämähän tarkoittaa sitä, että nyt olen vihdoin viimein päässyt eroon raskausaikana kertyneistä kiloistani. Woop Woop!!!

Ensimmäinen välitavoitteeni on siis saavutettu. En muista kirjoitinko tänne, mutta olin mielessäni päättänyt palkita itseni tästä saavutuksesta uusilla treenihousuilla. Surffailin siis Gazozin sivuille muksun mentyä päiväunille ja klikkailin ostoskoriini housut ja bonuksena salihanskat.

Nämä on Brasil Sulin Calca Exportacao housut. Olen viime aikoina tykännyt olla kotioloissakin vaan jumppahousuissa, joten ajattelin tällaisten vapaa-ajan housujen olevan sittenkin varsinaisia treenitrikoita parempi vaihtoehto. Oon muutenkin katsonut näitä monet kerrat TooBigToBeMe-blogin Annan päällä. Ovat muuten yhden koon (34-40), joten saas nähdä mahtuuko päälle. Jos ei, niin siinähän on mulle sit yhdet motivaatiohousut lisää. Mun housukokoelmani on pääosin kokoa 42, ja rehellisesti sanottuna en vielä mahdu niistä kovinkaan moniin. Niin sitä kroppa raskausaikana muuttuu.

 

Salihanskoja mulla ei ole vielä ollut koskaan. En ole jostain syystä tullut koskaan hankkineeksi sellaisia, vaikka joka ikinen kerta salilla ajattelen, että mä oikeesti tarttisin sellaiset. Mulla varsinkin ylätaljan vetäminen käy ikävästä käsiin, mutta oikeestaan niin kaikki muutkin, missä on joku rautakapula tai tanko käsissä. Nää oli niin söötit, etten voinut jättää tilaamatta.

Mulla on tänään loistava päivä myös siksi, että taidan vihdoin olla paranemaan päin. Eilen illalla oltiin uimassa, enkä mä ollutkaan yhtään tukkoinen siellä. Tänään sitten heti aamusta käytiin naperon kanssa kärryttelemässä. Kolme varttia reipasta kävelyä rasvanpolttosykkeellä. Ihanaa kun tuolla alkaa olla keväistä ja linnut visertää minne meneekin. Mun tekee lisäksi aivan kauheesti mieli lähtee salille tänään, onkohan viisasta?

Aamiaisen nautin lenkin jälkeen, sitä samaa puuroa kuten aina. Ei nyt samasta annoksesta viitsi joka päivä napsia kuvaa. Lounaaksi sitten söin jättisatsin kanaa, riisiä, lämpöisiä kasviksia, salaattia ja raejuustoa sekä hieman oliiviöljyä. Oli hyvää ja napa tuli täyteen.

HUOM! Kuva on vanha (ja mä nuori), mutta tää kuvaa niin hyvin mun tän hetken fiilistä. Mulla on niin voittajaolo. Tuntuu siltä, että nyt pystyn mihin vaan. Ei kun siis kohti seuraava tavoitetta, mikä on siis saavuttaa normaalipaino. Oikeestaan mä oon jo aika lähellä sitäkin. Mun BMI:ni on tasan 25 enää 800 g päästä.